03 syyskuuta 2013

Becoming a Brummie!

Ensimmäinen kokonainen päivä takana ja tiedän nyt jo, että edessä on mahtava kokemus!

Lennot meni hyvin 45 minuutin myöhästymistä lukuun ottamatta. Jännitys ei iskenyt edes astuessa ulos lentokoneesta Birminghamissa. Olin yllättynyt, kun normaalista alku-ujoudestani huolimatta olin heti hyvää pataa perheen äidin, Lizzien, kanssa. Höpötimme koko matkan lentokentältä kotiin, ja sama jatkui kotona isän, Johnin, ja lasten kanssa.

Tämä päivä on mennyt mukavasti, aamupäivällä olin kotona keskenään lasten kanssa, iltapäivällä lähdettiin Johnin ja lasten kanssa puistoon. Matkalla John ajelutti mua ympäri Birminghamia, alue on kuin suoraan Harry Potterista. Näin myös saman suklaatehtaan, joka näkyy huoneeni ikkunasta - aivan kuin Jalissa ja suklaahtehtaassa!

Vanhemmat ovat hurjan mukavia, tulemme hyvin juttuun ja olemme molemmin puolin sitä mieltä, että tuntuu luonnolliselta ja kotoisalta, kun minä olen täällä. Lapset osaavat olla todella äänekkäitä, mutta suurimman osan ajasta he ovat hyvin kohteliaita ja mukavia minulle - ainakin toistaiseksi :D

Tulin juuri kotiin pieneltä pubi-kierrokselta Johnin kanssa. Hän näytti minulle pari pubia, jotka sijaitsevat kävelymatkan päässä kodistamme. Kotiin tullessamme käväisimme hakemassa intialaista take-away ruokaa: mausteisia uppospaistettuja sipulipalloja! En olisi uskonut pitäväni niistä, mutta hitto vie ne oli hyviä! Olen yhden vuorokauden sisällä kokeillut jo kolmea uutta ruokaa, joista olen pitänyt. Ehkä en olekaan niin nirso kun olen kuvitellut!

Mieleeni jäi kaksi asiaa, jotka John sanoi minulle: "If you drop a feather and try to catch it with your hand, it'll run away. If you put down your hand and wait for the feather to land, you will have it. It's the same with life: If you are trying to catch something too hard, you won't get it, but when you put down your hand, if it's meant to be, the feather will land on your hand." Toinen asia, joka jäi mieleeni oli se, että kävelemme tämän polun vain kerran, joten meidän pitää nostaa jokainen kivi ja haistaa jokaista kukkasta, jotka tiellemme sattuu. One path, once in a lifetime - take you're chances.

Toivottavasti Suomen päässä kaikki on hyvin, jättkää ihmeessä terveiset kommentoimalla!

Good night,  Roosa x

8 kommenttia:

  1. Oon kyllä niin kateellinen sulle! :) en malta odottaa et pistät jotain kuvia paikasta! Pidä hauskaa!
    ♥: Jenna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pistän kuvia heti ku ehdin :) ja varmasti pidän! :)

      Poista
  2. voi kun kuullostaa ihanilta neuvoilta,niinhän se menee:D
    äippä

    VastaaPoista
  3. Moi! Tsemppiä sinne englannin maalle serkku flikka. Keräilehän paljon uusia kokemuksia ja ystäviä. :) T. Maikki;-)

    VastaaPoista
  4. Vähän kiva kun jaksat kirjottaa tämmöstä, kiva lukea välillä miten sul menee! :) Toi perhe kuulostaa tosi mukavalta!

    VastaaPoista
  5. Aion kyllä lukee tätä blogii alust loppuu! Ehkä inspiroituisin vihdoinkin tulee Enkkulaan, kun visiitti sinne on mulla ollu suunnitteilla jo vaik kuin kauan. Huisii, et perhe on noin cool ja teillä synkkaa! Seuraan sua täältä etäältä. ;) Njoy!

    VastaaPoista

Piristä päivääni! :)